Kun pelto kuoli

Talomme vieressä kasvanut pelto korjattiin ja pidimme sille Elinan kanssa muistojuhlat. Juhlat alkoivat kahdella kauppareissulla, ensimmäisellä kierroksella ostimme kaiken tarpeellisen, kunnes kotona, hapotuspolkemisen jälkeen huomattiin hiivan unohtuneen. Ja eikun takaisin kauppaan, ostamaan pankkikortilla se viidenkymmenen sentin hiivapala. Kaiken reippailun jälkeen vatsa kurni ja kokkailimme erittäin yllättävän ruokaratkaisun, bravuurimme kana-feta-salaatin, jok muuten näytti ja maistui aikas herkukkaalta. Samalla testattiin uutta astiastoa, lautaset KoKo ja aterimet Flirt, jotka muuten hyvin sopivat suuhun (: Kun vatsat oli ahdettu täyteen, siirryime samoilemaan (siis kävelemään) parturoidulle pellolle, kamera tietysti mukana, kengät heti alkuun mutaisina, mut se ei paljoo menoa haitannut. Kuvailtiin, tai, siis pääasiassa Elina kuvaili ja mie poseerasin, tai poseerasin ja poseerasin. Jatkettiin heinäpellolle, joka oli vielä täydessä mitassaan, käveltiin mutajoen vartta, sitä tavallista, edustavia kuvia hyvin vähän, aikaa kului 1,5h.

Saunottiin ja uitiin, uitiin ja saunottin, jonka jälkeen leivottiin, patonkitaikinasta tehtyjä täyteleipiä, eli peruspatonkiohje, annetaan kohota, levitetään kahdeksi lätkäksi pellille, voidellaan tuorejuustolla, pari kalkkunasiivua, oliiveja, juustoa, suolaa ja pippuria, kääräistään täytteet piiloon ja voilá´(: sitten tietenkin uuniin ja tämännäköisiä meillä tuli:

Edellisessä kirjotuksessa Elina jo esitteli toisen leffan, siitä toisesta ette arviota saa, mutta vihjaan, että Camp Rockin biisit jää päähän soimaan.

Kohta saattekin lukea teatterilaivan hehkutuksen, seehen asti, see ya,

-Vilma

Vuosi Nuoruudestani +

Toinen leffahehkutus, tää katottiin siis yhdessä tossa joka päivä sitten. Elikkä tarttui käteen mm 2 mahtavan näyttelijän ja Vilman pakkonähdänämä-lsitan vuoksi. Ja täytti kyllä odotukset keskellä yötä.
Elikkä nuori nainen joutuu vuodeksi erään parantolan osastolle, jonne ensin ei tunnu sopeutuvan, mutta sitten ystävystyy mitä merkillisempien tyyppien kanssa. Ja kaikki yrittävät löytää keinon päästä pois sieltä. Kuten tuossa lukeekin: 'Joskus ainoa keino pysyä järjissään on sekoaminen'. Ja huomio: perustuu tositapahtumiin!


Ja nyt se plussa, nim löysin kirpparilta aivan mahtavan paidan, vaan 50 snt!

-Elinaa vieläkinn

Syyspiknik

Kuuntelen samalla Disney-sikermää. Tulee niin mieleen ku oli vielä pikkunen ja kaikki oli helpompaa ja päivän kohokohta oli kenties tuhannetta kertaa katsottu Tarzan tai Esmeralda. Just nyt tulee Part Of Our World from pieni merenneito. Ai että.

Syksy tulee, sitä ei voi kai estää (Get use to it ;) Mut kukaan ei kiellä kesäilemästä,vaikka lehdet tippuu jo puista ja tuuli on aika kirpee. Joka keskiviikko on kesäilypäivä. Kesä illään nurmikolla ennen kaikenmaailman yleissivistystunteja (en mainitse harrastuksien nimiä,sitten saattaakin tulla vähän tiukempaa tekstiä -.-)
Kesäilyyn kuuluu pyörät, eväät (joko sittarista ostetut tai ahkerasti joku on aina kotna jotain väsännyt). Sitten pyöräillään erään hopealehtisen puun alle, istutaan, syödään, juorujuoru jne.
( Reflection from Mulan )
Mukana on milloin ketäkin, yleensä ydin ryhmä plus satunnaiset haahuilijat. Ja perusherkku tuntuu olevan suklaa, varsinkin jos tarjouksia löytyy.
Tässä on nyt ollut hieman polttelua, silläsillä enään 6 päivää ikimuistoiselle Teatterilaivalle! Eli siis risteilylle, jolle kokoontuu harrastajateatterilaisia ympäri Suomea. Lähtö ensi perjantaina! Mut siitä lisää myöhemmin.

Vilmalla takki Vila ,huivi Sokos,paita Lindex,f-leggarit Only,tennarit Mekka
Elinalla huivi oikeesti kietaisuhame,neule kirppis,vyö vanha,f-leggarit Only,tossut H&M
Kiitti Emmylle taas!
-Se blondimpi sisko Elina

The Curious Case of Benjamin Button

Aattelin nyt ilman toisen kirjailijan lupaa tehä nähän pienen elokuvaesittelyn/hehkutuksen, jos sallitte:

Kylläää vain, jos huomasitte alemmassa kuvassa esiintyvän vanhuksen yhdennköisyyden Brad Pittin kanssa, niin hän se on, elokuvassa Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka muuten kahmi kolme oscaria, paras maskeeraus, paras lavastus ja en kyllä nyt kolmatta muista tähän hätään, anteeksi : ( Mutta, katottiin tuo siis eilen äitin kanssa, pikkuveljen häslätessä vieressä, elokuvahan keroo Benjaminista, joks syntyy samana päivänä, kun ensimmäinen maailmansota loppui, tosin, 80-vuotiaana. Siis että kyllä, herra syntyi 80-vuotiaana, ryppyisenä ja heiveröisenä käärönä. Äiti kuoli synnytykseen, isä piti poikaa hirviönä ja kiikutti tämän samantien vanhainkodin portaille, josta sitten hyväsydäminen nuori nainen tämän löysi. Poika alkoi kasvaa, tai, no kasvaa pituusmuodossa, olemukseltaan hän kuitenkin nuortui. Kun henkistä ikää karttui ja keho oli tarpeeksi nuori, Benjamin pestasi itsensä töihin ja teki muutakin, mitä ikäisensä nuoret miehet tekivät, vanhassa ruumiissa tosin. Ja kuten ihmiset yleensä, hän myös rakastui.

En halua juonta kertoa, se pitää itse nähdä, mutta voin kyllä sanoa että se on todella laadukas kaksi ja puolituntinen, oscareita olisi voinut antaa enemmänkin, näyttelijä työ oli erinomaista ja maskeeraus oscarinsa veroinen. Juoni ja kaikki, sitä seurasi silmä kovana, näitä elokuvia on harvassa (: Se mitä nyt yritän sanoa, on, että katsokaa ihmiset, katsokaa, jos jostain elokuvasta kannattaa maksaa se viisi euroa niin tästä!

Mutta kiitos, jauhoin taas täällä pastaa, mutta antakaa anteeksi, pardon, sorry, ursekta vai miten se meni ^^

-Vilma (se pitempi sisko)