(Joku poika esittää tossa ulkona lannetanssia pelkkä pyyhe päällä, so hot.) Ajatus katkes.
Alan pikkuhiljaa pääsemään irti siitä roolista, mikä minulle on luotu ja saamaan itseäni esille. Uusi kaupunki ja uudet ihmiset, ei ennakko-odotuksia eikä valmiita kaavoja, voi hengittää meri-ilmaa ihan vapaasti. Siksi on luonnollista jättää tämä ensirakkaus, joka nosti innon koko bloggaamista kohtaan ja kokeilla uutta juttua uudella pohjalla. C'est la vie on menneisyys, kohta saatte tietää mikä on nykyisyys. Tulevaisuudesta en tiedä, se näyttää kiviseltä, koska keskuskampuksen tiet ja talot ovat kivisiä. Ei se muuten näytä, se näyttää uudelta, ihanan uudelta ja jännittävältä ja siltä, että sillä on paljon antaa, ihan niin kuin tällä kaupungillakin.
Mutta kuten kuuluukin, muistelen tätä lämmöllä. Palaan tänne aina välillä ja selaan koko tarinan läpi, hymyilen menneisyydelle, juon kaakaota ja pyörin Ikean koivutuolilla kuin väkkyrä. Ihan niin kuin nyt. Ja jos siltä tuntuu, otan Elinan kainaloon ja roudaan takaisin tänne, who knows, tämä odottaa täällä lähes yhtä varmasti, kuin se kotikaupunki.
Ja ihan tiedoksi, nykyään pidän jalkojani ihan sopivina ja rintojeni kokoa täydellisenä.
-Vilma
5 kommenttia:
Kuulostaa ihan kuin viihtyisit. ;)
En malta odottaa uutta linkkiä (heh,meinasin kirjottaa "kinkkiä") uuteen blogiin!! :P
Ja se tuntuukin siltä ! : ) odotus palkitaan, trust me.
-Vilma
Voi Vilma, miten upee teksti ja hieno kehityskertomus (sanoo psyk.sh...)! Miut tuntien arvaatkin, että kyyneliä tirauttelin :)
Onnea matkaan valtava sylillinen uusiin seikkailuihin teille molemmille!! Olette upeita, kauniita, syvällisiä ja hassuja nuoria naisia juuri sellaisina kuin olette <3
Anne-äitee
Mitäs, jos kuitenkin kirjailijaksi, Vilma-tyttöseni?! En mie muista tuollaiseen pohdintaan kyenneeni tuossa iässä, josko vieläkään. Äidiltä pääsi nyt helpotuksen huokaus - sie taidat nauttia olostasi ja odottaa innolla, mitä elämällä on tajottavaa!
Eiköhän sitä kunnon humanistina pidä kokeilla vähän kaikkea <: ja mitä elämään tarjontaan tulee, sitä odotan yhtä innolla, kuin päivittäistä uni-cafe ruokailua, eli miut tuntien hyvinkin innolla !
-V
Lähetä kommentti