ja sitten...

TORSTAI 18.11.2010 meni suunnilleen näin:

Ranskantunti klo. 8-9:15, bongaa kuvasta tuttu lause. Yleisesti ottaen kyseisen kielen tunnit menevät siihen, että vajaa ystäväni keikkuu tuolilla hokien: "Dans ma poche" (*taskussani) .

Maantietoa, en vain muista monelta. Ennen tuntia on aikaa keikkua pöydillä ja poseerata kameralle, jolla sanni ystävällisesti kuvaa. Voin myös kertoa, että tunnin välissä kävimme syömässä, se on kivaa.

Filosofia, päivän viimeinen tunti (niitä oli yhteensä neljä, se josta ei ole mitään kuvaaa, on +-x: matikka (se kala)). Kuvassa vajaan lisäksi myös sanni (jonka yleisin kysymys on "ai mitä?")

Kävimme myös oopperassa, aika luksusta. Pikkuveli esiintyi siinä (ja veikan lavakarismä oli aika huikea : ))) Nimi oli Auringonkukat ja kertomus Vincent van Gohista (korvanleikkaajan sukunimi muuten äännetään 'van hoh', aina oppii uutta) That was great.

Kulttuurikeskuksen öö ulkoterassi oli lumekas ja muotisisko innostui kuvailemaan pakkasessa jopa vähän päivän vaatetusta. (Elina: jos oikein muistan niin onlyn housut, muka-uggit (kertokoon itse mistä) paita ja villatakki h&m. Vilma: housut viivin äitin vanhat, mekko viivin vanha, farkkutakki äitin vanha, huivi kirppari, kengät on omat, en vaan muista mistä)

Kakkukulma ja tyttöjen jutusteluhetki, näitä tarvittaisiin maailmassa enemmän niin kaikilla olisi mukavampaa.

Edellinen kuvapläjäys on kotoisin teatterilta, glögiä ja näytökseen valmistautumista (ja sen aikana kuvailua) . On tuokin hullu paikka.

Päivän (illan) loppukevennys: Jekku 13 vee ja amisviikset.

terveisin Villu. muuten, otsikon lause jatkuu näin: ...fiilis on mieletön. Hyvää illanjatkoa.