torstai 13. lokakuuta 2011

Je la manque, Kefalonia.


Ekaksi: MINÄ ja minun SAAVUTUKSENI ja huomioi palamisen ennennäkemätön olemattomuus!

Lixourista (3000 as-toiseks suurin kaupunki nääs) pääsi nopeiten lautalla pääkaupunki Argostoliin. Koko saarella on vaan noin 45000 asukasta.



Saint Geronimoksen luostari laaksossa. Kirkkosalissa makaa itse Geronimoksen ukko (hopeinen pömpeli) ja ihmiset käy pussailemassa sen jalkoja, samalla kun toiset (mie myös, tottakai!) kapuaa pyhimyksen luolaan, jossa se vietti viis vuotta pohtimassa maailman menoa. Oli kostea paikka se onkalo...




Melissanilla työpäivä ei oo kovin inhottava kun...




... The Cave of Nymphs vilpoisine lämpötiloineen ja mukavine maisemineen on aika jees.




Myrthos, Mirtos, Mitros... Ei se oo niin tarkkaa paikallisille miten nimet kyltteihin kirjottaa, kuten ei oikeestaan mikään muukaan (esim bussien kulkeminen tai liikennesäännöt), paitsi SIISTIYS ja et rannalla on kuvattu kuuluisa elokuva Capten Corelli's Mandolin with Penelope Cruz and Nicolas Häkki.




Minä hymyilemässä hotellin altaan aurinkotuolissa ensimmäisenä päivänä kuuntelemassa Coldplayta hyvin iloisena.




Siellä se Nicolas Häkki bailas menemäään... Gosh, mie oon astellu samalla hiekalla ja uinu samassa meressä :s




Kreikkalainen kalja Mythos ja Mousaka, joka oli älyttömän ei vaan mielettömän hyvää keskellä jotain pikkupikku kylää (riimibuumi).




Ja aito kreikkalainen salaatti voittaa kotitekoisen kuusinolla.




Nightlife Lixourissa juuri minuuttia ennen sähkökatkosta.

Kuvien valkkaus oli kiiteettävän hankalaa kiitos 610 muokkaamattoman otoksen... Varsinkin, koska a) olisin halunnut laittaa kaikki :< ja b) olisin halunnut kertoa KAIKEN. Joten ehkä noita vielä sillon tällön ilmestyy, jos tää bloggauksen aloittaminen ei olisi niin ylitsepääsemättömän hankalaa.... Höhö.



Se on nyt pimeä ja kylmä tuolla ulkona, mikä saa mielen halajamaaaan raskasta raskaampaakin musiikkia, luovaa työtä, teetä (JOTA OPIN JUOMAAN), iltakävelyjä ja satsumoita.

-Ellu, se jolle kelpaisi kreikkalainen mies, ottakkee yhteyttä (:

maanantai 22. elokuuta 2011

Entinen kesä

Vielä viimeiset kesä '011-muistelot käyntiin ! Sanotaan, että kuva kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa, joten tämä 'kirjoitus' tulee olemaan yli kolmentoistatuhannen sanan pituinen, huikeaa. Kuvilla on myös enemmän sanottavaa, kuin minulla, joten anna niiden puhua puolestaan.

Ensin kesän pakollinen mökkireissu ja Elinan ottamat otokset niistä kolmesta rennosta päivästä jotka vietimme 'Lepolassa' (meidän mökillä ihan oikeasti on jopa nimikyltti!). Kiitokset kanssaeläjille ja sängynjakajille, oli ilo.















Toinen asia, joka kuuluu kesän 'Must do'-listalle, on Helsikiviikonloppu. Pääkaupunkivierailun alkuperäinen syy oli Ronja Ryövärintytär-näytelmä, joka esitettiin Suomenlinnassa. Näytelmä todellakin lunasti odotukset, eikä esityspaikassakaan ollut mitään valittamista, joskus on kiva istua kallion sisässä. Siinä btw näytteli Iina Kuustonen !

Reissulla kulutimme myös kauppojen lattioita, söimme sushia, etsimme yöllä 24h ruokakauppaa ja löysimmekin, kävimme Kiasmassa tapittamassa Afrikka-näyttelyn JA näimme myös kollegoja, nimittäin katusoittajia.

Ja kerrankin vaaleanpunainen kamerani oli töissä:




















Ja lopuksi teille: (nämä löytyvät Kiasman seinältä)







Niskojani särkee terveisin Vilma.


// ja todellakin, mistä noita välejä oikein tulee ?

maanantai 15. elokuuta 2011

3 x festarit

Taas se alkaa, nosta jalkaa, koulu tietä kuljetaan, selkään reppu, joka heppu, matkaan hei, nyt marssitaan...Kesäinen loma pyörähti mukavasti teatterin lavalla, viulu kädessä ja makkaraa syömällä. Tuli muun muassa käytyä mökillä, alastonuinnilla, extempore roadtripillä ja pääkaupungissamme. Sain aurinkoa niin paljon, että selkä loi nahkansa, sushia, kukkia ja suklaata, ison itikanpureman, vasemmistonuorten mukinalusen ja ilmaisen huivinkin. Ei ehkä erikoinen kesäaika, mutta todella kiitollinen oon sen tuomasta nukkuma-ajasta ja trooppisista säistä <3

Kolme kertaa festarit oli pitkin lomaa, ekana ihan tää kotikaupungin BigBandit. Todella harmi, et joku ylempi taho on pistänyt teltan kielletyksi meiltä ah-vielä-alaikäisiltä,joten yhtään esiintyjää ei valitettavasti tullut nähtyä, kuultua kyllä vähän epäselvästi.

















Toiset festivaalit pidettiin heinäkuun keskellä, tällä kertaa jo perinteeksi muodostunut RADANVARSIROCK'011. Hieman tihkuinen sää ei haitannut, sillä hätä keinot keksii. Koko ilta vietettiinkin sitten todella - siis TODELLA ison pressun suojassa, jota kannetteli mm. yksi auto, heinäseiväs ja tikapuut. Esiintyjät meidän leirintäalueelle kuului ilman ongelmia ja todella kaukaa nähtiin lavan valot. Kuvamateriaali on joltain osin riskirajoilla, joten tässä on siveimmät otokset.









Viimeisillä olin nyt ihan tänä viikonloppuna Mikkelissä, JurassicRokissa. Bändejä tuli tsekattua ja parhaat keikat oli ofc Apulannan, Palefacen ja Raappanan. Teltassa nukkuminen veti miut melkeen hypotermian partaalle, mutta kaikki oli sen arvoista. Söin paljon tonnikalaa ja yhden P:llä alkavan halpamerkin sitruunajääteetä en juo enää _ikinä_. Aha!, you know what it is: black and yellow, musta keltanen, paska keikka. Ainiin ja reivikopissa oli yöllä melko hikistä hommaa !!















Juu. Se. Oli. Mukavata. Yksi kysymys joka näiden juhlintojen jälkeen edelleen möyryää mielessä. Sitä vaan että mikä siinä on, että ne paskatilat pitää aina pistää niin surkeeseen kuntoon? Bajamaja nautinto menee ihan pilalle kun pitää varoa miinoja yms kivaa. :[ (Anteeksi, mie olen aika väsynyt)




-ellu, se joka oottaa joululomaa
p.s ja mie en nyt tiedä mikä tota riivaa kun se puskee noita isoja välejä tonne, en mahda mitään :'( VILLU AUTA

maanantai 18. heinäkuuta 2011

On siis kesä

Tuota, on ollut kesälomaa blogista ööö maaliskuusta asti. Oho. Ulkona on ollut jokseenkin kivat ilmat ja kotona netin ja koneen luona vietetty aika on kutistunut täysin olemattomiin. Yritän selitellä, ja sitäpaitsi, kuka jaksaa lukea blogeja kesällä kun on niin kauheasti muuta tekemistä ? (Yritän päästä sisään sähköpostiin, että saisin kuvia, mutta oon ehtinyt unohtaa salasanan, hups)

(Lempimässyt, salsaa ja tortillasipsejä (eli tacoja?))
Kuun alussa Imatra heräs taas hetkeksi täyteen loistoon, kun ihana bigband-musiikki valtasi kadut. Viikon verran elämä oli täynnä puistoa, metrilakuja, kojuruokaa ja letkeää musiikkia, mutta nyt on taas hiljennyt ja elämä pyörii Mikä-Mikä-Mikä-maassa kuutena päivänä viikossa. (Asemapaikan kesäteatterissa ti-pe klo. 18, la-su klo.17, Bienvenue!) Maanantait, kuten tänään, menee sitten siivotessa, makaillessa ja tuskastuessa Mozartin konserttoon numero neljä. Kesätyötkin on suunnilleen loppu, kaikessa rentoudessaan kuukausi menee hajanaisilla torikeikoilla käyden.

("Vilma oo siveellinen!")
Tänään sitten on luvassa se SUPERodotettu ja vähän surullinenkin luopumisen tuskaa sisältävä päivä, Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa 2/2, nyt sen sitten pääse katsomaan ja toteamaan, että se on loppu nyt (ja että joku toinen ohjaaja olisi ehkä tehnyt sen paljon paremmin valivali). Ja että Draco Malfoy on kuuma. Ja Lucius. En jatka enempää, Elinalla on varmasti hamppuköysi takataskussa ihan vain minuu varten.


( ) <- tyhjä rakkausviesti
Kesällä on jäänyt vaatekuvailut vähän vähemmälle, mutta voin kertoa, että meillä molemmilla on ollut välillä aika kivojakin vaateyhdistelmiä ja näin. On ollut ihanat hamekelit ja kerrankin niille mekoille ja hameille on tullut jotain käyttöä, oon ite näyttänyt suurimman osan ajasta ihan tytöltä, jätkämäiset vaatteet on jäänyt vähän taka-alalle, mikä on ihan jees. Koska olen tyttö, kuten Plan sanoisi.


Kuittasin taas oman päivitysvuoron jauhamalla erästä ulostetta, seuraavaan kirjoitukseen ei ehkä mene ihan näin kauan aikaa, ole hyvä Ellu.

-Vilma, jolla on vähän kuuma

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Maanantai

06.44 ,uudet täysin mustat petivaatteet auttoivat, unista tuli valoisempia. Herätessä mieli on vaan aina täynnä juttuja, niin paljon juttuja että tulee paha olo. Horoskoopin mukaan rakkauselämässä on tänään mullistuksia, mielenkiintoista, sillä itse henkilökohtaisesti kyseenalaistan R-termin. Tuttavani Wikin mukaan se on syvää kiintymystä johonkuhun/johonkin. Urbaanissa sanakirjassa kyseinen sana löytyi yhdeksästä kohtaa, listalla Brokeback Mountain sekä kaveripano. Tiedä sitten kumpaa uskoa. Söin samalla appelsiinin. Söin myös paljon paljon muutakin, sillä olen isojen ja värikkäiden aamiaisten todella hyvä ystävä. Kuulin tänään pääseväni vuoden päästä Pariisiin ja tämän takia vähän hymyilinkin. Minulle myös huudettiin, kun valehtelin. Silti, äänenkorotus oli aiheetonta, olisin ymmärtänyt jopa ilman vihaista silmää. Mutta kaikilla on tapansa, toisinaan ihmiset eivät vain ymmärrä. Välillä volyymin lisäksi täytyy lisätä lauseeseen myös henkilön nimi. "ELINA, ei noin". Kysyin tänään miksi-kysymyksen, joka käsitteli aihetta lukio. Mitä mie täällä teen? Vastaus kuului olkapäältäni: "Kuuntelet kotimaisia uutuuksia ja kevyen musiikin klassikoita". Ja todellakin, 75 minuuttia korvissa jammaili eppunormaaleita monta kertaa.






Liukuovista sisään astuttuani näin pomon rohkelikkopipossaan. Hän morjensti minua. Kolmen iskelmälevyn paketti maksoi vain seitsemän ja toista euroa, vaikka myöhästyimme mammuttimarkoilta. Kaksi outoa tyyppiä osti ekojugurtteja. Ne on sitä tiettyä ihmisluokkaa, että ostaa mitä vain, missä lukkee bio tai eko. Kassalla oli mies vääntyneine jalkoineen ja kävelykeppeineen. Ensin mieleen vyöryi se sääli, mutta tyyppiä tarkastellessani huomasin päässä mustan pipon. Dude käveli ohitse hitaasti ja vaivalloisesti. Pipossa sillä luki "Perässähiihtäjä". That's the attitude !

Kuvat oli alkuvuodesta tehdyltä Tallinnanreissulta. Juuuuuuuu, ellu.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

esim. kymmenen syytä olla onnellinen

Muistikortin löysin, mutta kameran patterit ovat loppu, enkä muista ostaa niitä. Kiitän Gummeruksen kirjaa '12000 syytä olla onnellinen', Googlea ja weheartit.com:ia. Jaksakaa taas vielä neljä arkipäivää !

Lapsuudet ja nutella (jota omassa pikku maailmassani kutsun nussiiviksi)

Se, että myös Vanessa Paradisella on hammasrako.

Amélie.

Liikennevalot, joissa saa painaa nappia.

Punainen huulipuna.

Hiusten leikkaaminen lyhyeksi.

Carla Brunin musiikki.

Tarpeeksi korkeat korot.

5.
-Vilma, don't worry be happy