Hey there (Delilah)

KUKA OLI SE JOKA EKAN KERRAN KUUNTELUTTI MIULLE THE BASEBALLSSIA?!

Tällanen pikapäivitys, kun esittely, joka miun pitäis tehä on vielä hieman vaiheessa, puuttuu kuvia ja kaikkee. Lupaan, että tästä tästä kirjotuksesta ei löydy päätä eikä häntää, ja siinä tulee olemaan max 3 kuvaa, mutta silti, enjoy:

Saatiin vihdoin luokkasormukset, tollaset perinteiset kahdella viivalla varustetut rinkulat, sisällä sitten oma nimi/lempinimi ja vuodet, jotka myö ollaa oltu yhes (2003-2010) näyttää muuten ihan muistokirjotukselta mutta noo...

Käytiin Lappeenrannassa shoppailemassa, mut käteen tarttu vaan vihreä perinteinen hooämmän villapaita, josta kuvaa vähän myöhemmin. Päätin sitten että hiuskuontalo tarvitsee viimeistään nyt päivitystä ja metsästin sitten halvimman värin käteen ja painelin kassalle. Maanantaina aion marssia kampaamoon, josta saa takuunvarmasti heti hiustenleikkauksen ja käsken kampaajatädin vähän nyrhiä päätä parempaan kuntoon.

Ja toki meidänkin porukka on Uusikuun käynyt katsastamassa, ihastellut Jacobin (siis Taylorin) vatsalihaksia ja muutenkin ihn kivaa ulkonäköä. Itsestä tuo leffa oli ehkä vähän parempi, kuin edellinen, mutta silti jotenkin tasapaksu... Muttaa, mitäs ootte muut tykänneet?

-Vilma

ZIG ZAG across the floor

Heei, vielä tuohon edellistekstiin viitaten, löysin sieltä Helsingistä suht halvalla tuollaisen mustan hame/tunikan from Indiska. Olin jo aika pitkään ettinyt sellasta ja sitten se sattu silmään. Aika monta muutakin juttua oisin halunnut, mutta aika oli mikä oli. Kuvassa ei näy, mutta siis hame loppuu tohon vyötrölle, alla on vaan tavallinen musta toppi. Tuota ehkä näkyykin enemmänkin, kunhan saan sen kunnolla käyttöön.

Toinen juttu minkä ostin oli Aurinkoa-kaupasta sellanen feikkivenytysspiraali... Mutta kuinkas ollakkaan en saanut sitä vielä edes käyttöön kun se jo lohkesi -.- Joten onko mitääään hyviä vinkkejä miten saisin sen korjattua kestävästi, muttt suht näkymättömästi. Kyseinen koru on siis valkosta muovia.

Tässä pieni +, kun innostuin kuvailemaan korkekenkiä, jeee. Nämä on siis rippikengät, Spiritstoresta, joita min mamma kutsuu Minnihiiri-kengiksi O.o Mutta piti nekin nyt esitellä, tykkään niistä aaaaikas paljonnn!

Sitteenn varsinaiseen aiheeseen, nim lauantai 14.11.

Okei, oon joskus ihmetelly sitä, mihin johonkin TV-sarjaan voi jäädä koukkuun.. Joten perun sanojani ja myönnän että joo, BUSTED, nin siinä on käynyt -.- Mutta tuo^ on vaan niiin koukuttava. Meillä on lainassa 2 tuotantokautta True Bloodia, joka ei vielä ole rantautunut tännepäin. Aamu alkoi siis tuota tuijotellessa.

Sitten Vilman kanssa päätettiin lähteä testaamaan oma Imatran Kylpylämme, koska oltiin vuodentakaiselta esityskeikaltamme saatu tuollaset lahjakortit. Uitiin ja syötiin ja ei valittamista (= (Useita kuvia puuttuu, en vielä oikein hallitse tätä, ehh -.-')

Yövyttiin meillä ja samalla tuli opeteltua Hannah Montana leffan tanssiliikkeet, jonka jälkeen tulikin uneton yö, koska biisin sanat oli tarttunut päähän, huoh-- zig zag, across the floor, shuffle in diagonal... : s Mutta joo, se on yksinkertaisesti hhyvä ja kerrankin saatiin jotain aikaseksi !! Juu, ei näin -.-

elina.

Hakaniemessä ja vähän muuallakin

Aaaa, ompas ulkona paljon luntaaa (: Miekin olen jo vähän tervehtynyt, onneks, koska viime lauantaista musikaalimatkaa Helsinkiin en olis millään halunnut jättää väliin, vaikka yskä nyt onkin pitkittynyt oli se tosiaan sen arvoista. Mainostan heti alussa, Kaupunginteatterin Maija Poppanen on u-pe-a !

Mutta siihen musikaaliin v ä h ä n myöhemmin, kaikki aikanaan, otetaanpa järjestyksessä.

Elina ja Pablo , en kyllä nyt muista ollaanko tässä kuvassa Hakaniemessä vai keskustassa, mutta joo, jokatapauksessa, meillä oli ennen musikaalia noin tunti aikaa käydä syömässä. Meille ei tietenkään kelvannut se lähellä oleva Rosso, vaan oli pakko päästä kiinalaiseen buffettiin ja sinne sitten reippaina hurautettiin-metrolla.

'On siis kevät, kuljen hakaniemen rantaan...' laulaa Tavaramarkkinat, väärästä vuodenajasta tosin. Ennen musikaalia vielä ehdittiinkin kuvailla asut ja vähän muutakin. (Äää, mitä tuo laukun hihna tekee tolle miun takille :o) [Päällä: Elinan takki ja housut Only, kengät Mekka, Vilman Takki Jim&Jill, housut Only, kengät K-kenkä ja lapaset äiti teki]

Ja sitten, vihdoin, pitkän odotuksen jälkeen päästiin hulppean teatterin pehmeille penkeille, jättikokoiseen katsomoon, ja ainakin itsellä, melkein heti musikaalin alettua tuli ensimmäiset kylmät väreet, kun Perttu, nokikolari, aloitti laulunsa ja maalaili tietokoneen avustuksella maiseman isolle kankaalle.

Tekee välillä hyvää itse kullekin heittäytyä lapseksi ja sukeltaa täysillä satuun. Huomasin siinä penkillä pyöriessäni, muistuttavani innostunutta lasta, varmasti olin ihan yhtä mukana siinä tarinassa, kuin ne ala-asteelaiset kolmoset tai jopa vielä pienemmät. Minkäköhän sadun ne esittää seuraavaks?? (Ainiin, Elina ihastui siihen palveluspoikaan, Ropposeen, piti tottakai kertoa, kun hehkutin jo hieman tuota Perttua)

Mitäs tykkäätte tästä uudesta bannerista ja noista teatterivaatteista? (:

- Vilma (se värikkäämpi sisko)

Peace of Cake

Viikko sitten juhlistettiin Emmyn sweetfifteeniä, joka mutuen oli sekin 2 päivää myöhässä, mut sitä ei kukaan muista. Leipastiin Vilman kanssa suklainen suklaakakku, joka ensin vaikuttikin onnistuneelta, oltiin ihan ihmeissään että 'hei, osataanko myökin tehdä jotain'.. Mutta kuinka ollakkaan meijän siinä muuta puuhaillessa täytteet lässähtivät pihalle ja paniikinomaisen korjaustyön jälkeen kakusta oli säästetty melko onnistuneesti puolikas ja vielä täytettä : o! Yläpuolella siis kuva jo kakkulapiohyökkäyksen kohteeksi joutuneesta kaakasta, voivoi mitä kaikkee sekin sai kestää ... + täytyy huomauttaa, kun kuvassa ei näy, että 15 kynttilä oli hienon pinkin lentsikan kyydissä (8! Hups, näkyyhän se tuolla reunassa.

ONNEE EM, OOT NYT VANHA MUMMO =)!

takki Only, housut Mango, kengät Mekka

Syömisen, musiikinfiilistelyn ja tanssimisen jälkeen saatiin kutsu eräälle kaverillemme ja sinne sitten loppuiltaa viettämään. Kuvamateriaalia ei valitettavasti saanut (tai jaksettu ottaa).. Mutta mutta siinähän se vierähti Talentia katsellessa ja juoruillessa whippiiiii.
-se toinen sisko called Elina.
P.S. Ensi vko meneekin TETin parissa ja tässä on nyt pienoinen tulevaisuuskriisi päällä, kun opo kyselee hakupaikkoja tämän vuoden jälkeen.. aaaaaaa welcome stressi !
P.P.S Meillä oli teatterilla jokunen päivä sitten semihippeilykohtaus (aaaaaaagh anteeksi, en voi uskoo että syyllistyin ton liitteen käyttöön unohtakaaa!) : D Kuva siis tuossa noin. PEACE.

Hard Candy, ja jotain mistä ei puhuta

Toissaviikonloppuna raahasimme itsemme Elinalle katselemaan taas kerran leffoja. Kokkausinto ei ollut huipussaan, joten tyydyttiin suomen mäkkärin antimiin, ai että, kun on hyvää ja terveellistä. Makuunista tarttui mukaan Hard Candy (miun `Pakkonähdä`- listalta ja `ensanonuttätä` Hannah Montana, mutta vain pehmittämään Uhrilampaiden jälkeistä kauhutasoa (se nimittäin tuli TV:stä ja oli muuten tosi hyvä) Muttaaa, tosiaan, tän kirjotuksen tarkotus oli edes vähän esitellä Hard Candya, ei-niin-glamour-tähti-mutta-osaa-näytellä- Ellen Pagen tähdittämää trilleriä, takateksti kertoo näin:

14-vuotias Hayley Stark chattailee 32-vuotiaan valokuvaajan Jeffin kanssa netissä ja lupaa jonkin ajan kuluttua tavata miehen. Hayley on luottavainen, flirttailee viattomasti ja suostuu poseeraamaan eroottisissa kuvissa Jeffin kotona. Jeff uskoo olevansa matkalla seitsemänteen taivaaseen, mutta Hayley on päättänyt antaa hänelle ikimuistoisen opetuksen.

Kuulostaa aika jännältä, eiks vaan? No jännä se onkin, sanan monissa merkityksissä, juoni, lopputulos, jaksoi yllättää montakin kertaa, näyttelijätyö oli hyvää, kuvaus ohjaus, kaikki. Suosittelen (suosittelemme) ei nyt ihan kaikille, kun ikä "rajaa" löytyy se K15, mutta eipähän niitä kukaan usko, olis jääny meiltäki monet hyvät leffat kattomatta (mm. Ihana Sweeney Todd ja muita K18 kammotuksia)

Ja hei, älkää antako loskan masentaa (vaikka eihän siinä mitään masentavaa ookkaan) käykää kahviloissa, jutelkaa kavereiden kaa, meillä on Elinan kanssa kohta edessä synttärilahjan valmistus ku meijän Em täyttää vihdoin (anteeeeks) 15, joten etteköhän saa jonkun synttäripläjäyksen (:

- Vilma, se ehdottomasti positiivisempi sisko

THEATHERSHIP's soundtrack

Perhonen - Fröbelin Palikat

Oli kyllä hubaa, lähtisin uudestaan vaik heti!

Popmusiikkia-Ismo Alanko

Eli 18.-19.9 Silja Europelle kokoontui luovaa porukkaa ympäri Suomea. Joka vuotinen risteily on aina yhtä onnistunuut.

Varrella Virran-Kirka

Kuvat on karsittu monen ehh ei niin onnistuneen joukosta ...

Matti-CMX

Hytti oli kyllä melkein luksusluokkaa, ois voinut meillekkin joku vesivahinko sattua (en siis ole kateellinen niille jotka 2 kannelta hyppäsivät ysille), mutta kyllä siellä yks ihminen seisomaan mahtu just ja just noiden sänkyjen välissä.

Koirapoika-Stam1na

Lauantaina meidän oma teatteri veti jaetun hopeasijan Improskaboissa, onnea vieläää!! Vilma odotellessa kuvaa uutta ilmastonmuutosmainosta, ehkä pistääkin sen tänne joskus kun se on niiiiin upeeeee (=

-se väsyneempi sister Elina

Kuvissa minua,Vilmaa,Pietua,Emmyä,Viiviä,Tarua

Vaatteet:
Elina- paita hm,rannekorut Lindex, hame vanhasta muokattu, korkkarit Spiritstore
Vilma- toppi hm, kravaatti from daddy,hame Spiritstore, korkkarit from Spain

Kun pelto kuoli

Talomme vieressä kasvanut pelto korjattiin ja pidimme sille Elinan kanssa muistojuhlat. Juhlat alkoivat kahdella kauppareissulla, ensimmäisellä kierroksella ostimme kaiken tarpeellisen, kunnes kotona, hapotuspolkemisen jälkeen huomattiin hiivan unohtuneen. Ja eikun takaisin kauppaan, ostamaan pankkikortilla se viidenkymmenen sentin hiivapala. Kaiken reippailun jälkeen vatsa kurni ja kokkailimme erittäin yllättävän ruokaratkaisun, bravuurimme kana-feta-salaatin, jok muuten näytti ja maistui aikas herkukkaalta. Samalla testattiin uutta astiastoa, lautaset KoKo ja aterimet Flirt, jotka muuten hyvin sopivat suuhun (: Kun vatsat oli ahdettu täyteen, siirryime samoilemaan (siis kävelemään) parturoidulle pellolle, kamera tietysti mukana, kengät heti alkuun mutaisina, mut se ei paljoo menoa haitannut. Kuvailtiin, tai, siis pääasiassa Elina kuvaili ja mie poseerasin, tai poseerasin ja poseerasin. Jatkettiin heinäpellolle, joka oli vielä täydessä mitassaan, käveltiin mutajoen vartta, sitä tavallista, edustavia kuvia hyvin vähän, aikaa kului 1,5h.

Saunottiin ja uitiin, uitiin ja saunottin, jonka jälkeen leivottiin, patonkitaikinasta tehtyjä täyteleipiä, eli peruspatonkiohje, annetaan kohota, levitetään kahdeksi lätkäksi pellille, voidellaan tuorejuustolla, pari kalkkunasiivua, oliiveja, juustoa, suolaa ja pippuria, kääräistään täytteet piiloon ja voilá´(: sitten tietenkin uuniin ja tämännäköisiä meillä tuli:

Edellisessä kirjotuksessa Elina jo esitteli toisen leffan, siitä toisesta ette arviota saa, mutta vihjaan, että Camp Rockin biisit jää päähän soimaan.

Kohta saattekin lukea teatterilaivan hehkutuksen, seehen asti, see ya,

-Vilma