perjantai 23. elokuuta 2013

Rakkain terveisin, kassatäti

Tämä blogi on yleensä pidetty puhtaana mielipideteksteistä joissa argumentoidaan CAPS LOCKin avulla, käytetään kirosanoja eikä lisätä kuvia. Nyt on kuitenkin niin, että olen 9kk:n odotuksen jälkeen synnyttänyt pojan.

Siis sulkenut Citymarketin henkilökuntapuolen oven. Olen jo pidemmän aikaa hautonut päässäni asioita, joista haluaisin avautua. Juttuhan on niin, että monet asiakkaat, ehkä pelkkää vittumaisuuttaan tai sitten omaa yksinkertaisuuttaan, ovat perseitä. Anteeksi ruma kielenkäyttöni, mutta koska varoitin siitä etukäteen, (tavallaan) on pakko lunastaa varoitus. Nautin itse suunnattomasti kaupassa käymisestä, ainakin vielä, ja olisi mukavaa, jos siitä voitaisiin tehdä jollain lailla nautittavaa myös kassatädeille. Älkää siis kutsuko heitä tädeiksi.

Varoitan myös tässä vaiheessa, etten ole tehnyt tälle tekstille runkoa, eikä tämä sen takia sisällä ajatussiltoja. Oodi hyppimiselle.

ENSINNÄKIN, lähdetään perusasioista:

1. Kun portti on kiinni, valo sammuksissa ja "kassa suljettu"-lappu hihnalla kassa on kiinni. Tällöin hihnalle ei lasketa tavaroita - ei vaikka olisi hyvinkin luultavaa, että kassa piakkoin avautuu.
2. Kun portti on auki, valo palaa ja hihnalla ei ole "kassa suljettu"-lappua kassa on auki. Tällöin ei ole tarpeellista kysyä onko kassa auki tai saako siihen tulla.
3. Kaikista tärkein ja yksinkertaisin, jonka kaikkien luulisi tietävän: ÄLÄ LAITA KASSAHIHNALLE SETELEITÄ. Aamen. Kuka idiootti niin tekee ? Rikkaat ? Sama pätee pullolappuihin, ne menee sinne väliin, ennen kuin myyjä ehtii reagoida, sitten ei auta itkeä, oma vika.

Sitten, on todella hienoa, että lainkuuliaiset ihmiset avaavat kassinsa kassalla, vaikka niitä olisi se kuusi tyhjää kauppakassia. Ei millään pahalla, mutta minua ei kiinnosta onko ne kassit tyhjät vai täynnä jotain epäilyttävää. Ellei ne kassit ole kiinni timmissä kropassa ja hyvässä huumorintajussa. Ja täynnä.

Haluan myös korjata yleisen harhaluulon : kassatyöntekijä EI välttämättä muista mikä juusto oli tarjouksessa ja saiko alennuksen plussakortilla, eikä paljonko se alennus on. Sori, kaikkea ei voi muistaa, muistan sentään toisen maailmansodan. Tähän liittyen, moni asiakas taas muistaa itse jokaisen tarjoustuotteen hinnan. Se on  hienoa, mutta sitä hintaa ei tarvitse sanoa aina ääneen, kun tuote vedetään kuitille. Ärsyttävää.

Ihan pieninä juttuina myös:

-Älkää nostako niitä 24-tölkin kaljalaatikkoja hihnalle, kiitos. Älkää myöskään jättikokoisia vessapaperipakkauksia tai televisioita.
-Tornit ovat hienoja, mutta älkää kasatko niitä kassahihnalle. Älkääkä varsinkaan muovikassien päälle.
-Jogurttipurkkeja ei kannata lastata ensimmäiseksi, maidot kannattaa, ihan vikkinä vaan.
-Jos niitä maitoja on kuusi, kerro se ennen kuin olen vetänyt tuotteen kuitille ja se on jo käteni ulottumattomissa.
-Onko ne seitsemän erimakuista jogurttipurkkia oikeasti pakko tunkea samaan pussiin ja solmia pussi umpisolmulle ? Miksi?
-Älkää pussailko kassajonossa. Olen syyllistynyt ja tiedän kyllä, että se on kivaa ja ihanaa ja maistuu hyvältä tai El Macolta, mutta älkää, jooko. Ahdistaa.
-Ei haittaa, jos olette unohtaneet punnita tuotteen. Se haittaa, jos olette punninneet sen ja rytänneet tarran niin huonosti, ettei viivakoodinlukija lue sitä.
-Olisiko hankalaa tarkastaa, että niissä kengissä on se viivakoodi mukana ? Ei riitä, että muistatte hinnan.

Eikä tämä tähän lopu. TAX FREE. Voi hyvä luoja. Tax-free kassat on merkitty ainakin neljällä kattokyltillä sekä kahdella käytäväkyltillä. Sitten suomalainen änkyrä tunkee itsensä jonoon, latoo ostoksensa kassalle ja aloittaa armottoman huokailun siitä, miten on kiire, ei huomannut, että tämä on tax-free tai, että voisiko olla erikseen tax-free-kassoja (koska ei ole edelleenkään huomannut jonottavansa sellaiseen) ja naputtaa samalla sormillaan kaiteeseen. Tax-freelle tultaessa on myöskin aina pakko kysyä, että saakos tässä puhua suomea. Ei, ei saa, nimeni on Vilma ja puhun joko venäjää tai englantia.

Paitsi etten puhu venäjää. Ja sitä on vaikea käsittää. Lause "I don't speak russian, only english" on liian hämärä. Myöskin yksittäiset sanat, kuten name, address, signature ja passport ovat monille naapureillemme hepreaa. Kun sanat sanoo venäläisellä aksentilla, asia menee kyllä perille.
Naapureillemme yleistä on myös se, että jostain syystä rouvat ovat tottuneet maksamaan miestensä magneettijuovakortella. Öööö, ei käy ? 

Ärsyttää myös, ettei nainen voi ostaa autopesua, vaikka auto vaatisi ja tarjous olisi hyvä, koska 'Antaa miehen hoitaa miesten jutut'. Just, jos ikinä sanon noin, ampukaa vesipyssyllä silmään.
Miehet taas eivät voi kerätä leimoja, joilla saa Iittalaa puoleen hintaan, koska 'En mie tiiä mite mei rouva haluu'. Jaha.

"Sirun luku epäonnistui, anna kortti kassalle. Tapahtuma hylätty- niinpä tietysti". Hienoa, että osaatte lukea, ei silti tarvitse tehdä sitä ääneen.
Ja jos PIN-koodi menee väärin, sitä korttia EI vedetä sieltä koneesta ulos, se hidastaa ihan sairaasti sitä toimintaa siinä.
Plussa-kortti vedetään niin, että magneettijuova on alhaalla ja koneeseen päin, maalaisjärjellä vain niin päin kone voi lukea sen juovan.

Ei saa hämmentää kassaa kehumalla kauniiksi ja pyytämällä numeroa. Vähemmästäkin menee pasmat sekaisin.

Jos olet lukenut tänne asti, kiitän syvästi. Tuntuu, että vaikka mitä jäi sanomatta, mutta ainakin oloni on vähän kevyempi.

Oli myös niitä ihania asiakkaita, jotka hoitivat aina kaiken mallikelpoisesti eivätkä haisseet pahalle. Ja niitä vielä ihanampia, jotka ostivat kukkia ja lauloivat onnittelulaulun, vaikka ympärillä oli ihmisiä.

Pakko myös myöntää, etten minäkään aina ollut paras asiakaspalvelija. Pyydän anteeksi sitä, että väsyessäni kysyin, haluaako asiakas kuittikoneen ja sitä, että meinasin oksentaa tuoreiden perunapiirakoiden päälle vahvan hajun takia ja varsinkin sitä, että näytin kesän aikana niin monta kertaa henkistä keskisormea niin monelle asiakkaalle. Sori.

Kassakollegat, mikä teitä ärsyttää? Ja asiakaskollegat, mikä teitä palvelussa ärsyttää ?

-Vilma, entinen 'kassatäti'.

P.s. tietovisa vielä !!! Kuka tietää nopeiten omasta muististaan paljon maksaa iso ES?  Koska minä ainakin !


9 kommenttia:

C`est la vie kirjoitti...

Tietovisaan: Niin vähän, että 13-v pikku paskiaisilla (varustettuna lippiksillä ja näsäviisaudella) on varaa ostaa niitä 44 kertaa viikossa omista viikkorahoistaan?

--- Voisin kirjoittaa saman Sandwich artistina, mutta luulen et tässä oli avautumista taas vähäksi aikaa. (=
Sen sijaan anteeksipyyntöjen rohkaisemana kadun syvästi sitä, että hämmensin erästä miespuolista asiakasta kysymällä, haluaako hän aterian "seksillä vai sipseillä?". Sori /:

C`est la vie kirjoitti...

Seksillä tietysti ?
-V

C`est la vie kirjoitti...

Otti sipseillä ja mukaan :'''((

-ellu siis

Anonyymi kirjoitti...

http://www.aasiakas.fi/

And let your anger flow free!

C`est la vie kirjoitti...

No need anymore, I'M FREE!

Anna-Mari kirjoitti...

Toi enari-homma on aina ärsyttäny minuakin, entisenä kassaTÄTINÄ, mutta silti olen itsekin syyllistynyt muutaman kerran siihen, että saavun kassalle kenkien/vaatteiden/minkälien kanssa...eikä viivakoodia löydy! Kyllähän potuttaa ihan kassan puolesta... "Eii se mtn. Joo Venla kassalta terve, mulla ois aaasiakkaan kengät tässä, joo mustat, keinonahkaset, niinku ne sata muutakin paria siellä jooh..."

Hieno kirjoitus kertakaikkiaaaan!!! :)

P.S. Jotain lisättävääkin saattais miulla olla, mutta vaikenen. :D

Anna-Mari kirjoitti...

Niin ja itsekin hämmentänyt asiakkaita aikoinaan: tervehdyksellä "Pärve!" ja kiitoksella: "Kiitis palji!"

Terv., Nenna puolivirolainen

ViiWi kirjoitti...

Oivoi! Tunnen niin mite siu kiukku on kasvanu jo pelkästä asioitten muistelusta, melkei alko itteäkii kiukuttaa ;)

Ja kysymykseen vastaus vaikka en kassaneiti (kirjottaja sanoi ettei tätiä saa käyttää ;)) ookkaa ollu ni enite ikinä on ärsyttäny jouluna asiakkaitten käytös kun ne pankkikortti härvelit lakkas toimimasta... Toisin kuin moni asiakas luuli ajattelevan ni ei, kassaneidin vika ei ole kun niihin tulee vika!

C`est la vie kirjoitti...

So true, so true ! Kassaneiti/kassamies tietää kaiken ja on syyllinen kaikkeen <: